Joskus elämä tulee siihen pisteeseen, että lomalle on kerta kaikkiaan pakko lähteä. Yrittäjäperheessä loman vietto ns. kotona on lähes mahdoton yhtälö. Niinpä pakkasimme matkalaukut ja lensimme pariksi viikoksi Lanzarotelle.
'
Tällainen oli kesämökkimme Lanzarotella, mukava villa, jossa omassa pihassa uima-allas.
Askeleet veivät usein rannalle...
... siellä oli kansallisuuksien sekamelska. Tämäkin rouva Norjasta neuloi sukkaa. Siinä sitten me kaksi sukanneulojaa juteltiin ja näytin hänelle uuden sukanvarsimallin. Hän neuloi sukkia lämpimästä alpakasta.
Saarella oli jotenkin kivat fiilikset, ihmiset lomatunnelmissa ja juttu lensi norjalaisten ja brittiläisten kanssa.
Merta ei voi sanoin kuvailla... rantaa jäi ikävä....
Käytiin me markkinoillakin..
... tältä artesaanilta ostettiin yhtä sun toista käsin tehtyä...
... tämä herra taas teki perinteisiä jakkaroita 2000-luvun jalisfaneille päivitettynä.
Missäpä et neuleisiin törmäis...
... tai käsin maalattuihin t-paitoihin?
Tänne sitten kannoin kaikki rahani...
olalaa..... mitä laukkuja....
Tämä oli osoitteemme Puerto del Carmenissa, issikkaihmisille sopiva.
Tässäpä ensimmäinen heppa valmiina treenattavaksi. Tekijä yksi koululaisten käsityöpajan oppilaista.
Tämä ihku kaveri taas valmistui "nukkekurssilla" tänään.
Tässäpä ihan luvan kanssa kuvia erään "oppilaani" laukuista. Vielä puuttuu vuorit ja kahvat, mutta aivan namuja laukkujahan näistä tulee.
On palkitsevaa ja innostavaa nähdä miten ihmisille aukeaa uusi maailma ja alkaa syntyä omia juttuja. Kaikkeen ei tarvita mallia tai ohjetta, täytyy uskaltaa tehdä fiiliksellä.
Pää on täynnä räkää ja ajatus kulkee tahmaisesti. Freeformvirkkauksessa olen saanut ison vaihteen päälle. Olen huomannut noissa opiston ryhmissä, että freeform on todella vaikeaa sellaisellekin, joka on virkannut paljon, jos ei uskalla antaa mennä. Täytyy olla rohkeutta kokeilla erilaisia muotoja ja antaa palaa. Neljännen kokoontumiskerran jälkeen alkoi irrottelu ja omien ideoitten pursuilu. Siihen asti minulle hoettiin "montako silmää?" , "menikö oikein?", tuliko tästä nyt sellainen kuin piti?". Antakaa langan elää ja koukun tai puikkojen laulaa... ei ole oikein tai väärin.
Mitä näistä sitten syntyy? Toivottavasti saan Tampereen messuille kasaan.
Tuunausta ajatellen, pesin tahallani pilalle yhden hyvin palvelleen villatakin. Nyt se odottaa tarmonpuuskaa, että taipuisi laukuksi.
Tässä eräänä päivänä juhlistettiin arkea kakulla. Nami, nami! Ei mitään havaintoa miks otin kuvan... ;-D
